Luennot
Luennot 2025
Auditorio Lumituuli
Pakanafestarien luennot pidetään auditorio Lumituulessa, joka on 250 paikkainen luentotila.
Lauantai 11.10.
Klo 12.00 Juha Jyrkäs: Rauni – länsisuomalainen kansaneepos
Klo 13.00 Tuomas Rounakari: Itkuvirret rituaalina, maailmanperintönä ja kolonialismin ensimmäisenä uhrina
Klo 14.00 Katariina Krabbe: Akkautumisseremonia – menikö parasta ennen jo?
Klo 15.00 Katariina Souri: Haastattelussa Unimyytti -kirja. Haastattelijana Katariina Krabbe.
Klo 16.00 Kirsti Runavik: Pohjolan maagiset riimut
Klo 17.00 Sanna Vanhala: Kansanmagia ja noitavainot – syyt ja seuraukset
Klo 18.00 Henkivälittäjä Mili Kemppi: Vahvista yhteyttäsi kuolleisiin
Sunnuntai 12.10
Klo 13.00 Laura Foon: Saunotus – itämerensuomalainen rituaali
Klo 14.00 Lauri Pitkänen: Animismi: Maailman ensimmäinen uskonto?
Klo 15.00 Keskustelemassa Antti Litmanen ja Ronja Erkko: Yöpuolen kertomuksia – Kenneth Grantin okkulttinen fiktio. Haastattelijana Boris Brander
Kirsti Runavik
Riimut maagisena syklinä
Aikojen alussa pohjola syntyi riimuista, jotka puhalsivat elämänvoiman ja materian kaikkeen olevaiseen. Riimut loivat niille hengen ja sielun, kutoen yhteyden jumalten, alkuvoimien ja ihmisten maailmaan. Luennolla tutustumme riimujen (vanhempi eli elder futhark) mysteereihin. Riimut toimivat kanssakulkijoina elämänvaiheissa, luonnonkierrossa ja ihmisen kehitysvaiheissa.
Kirsti Runavik (Thuleia) on tietokirjailija, perinnetatuoija, kuvataiteilija ja pitkän linjan noita sekä maagikko. Hän on perehtynyt pohjolan magiaperinteisiin, shamanismiin ja länsimaiseen esoteriaan. Pohjoinen shamanismi – rituaalit, käytännöt ja historia (LIKE 2024) on ollut viime vuosien kiinnostavimpia yleistajuisia tietokirjoja. Riimukirja ilmestyy vuodenvaihteessa!
Tuomas Rounakari
Itkuvirret rituaalina, maailmanperintönä ja kolonialismin ensimmäisenä uhrina
Luennolla syvennytään itkuvirsien kulttuurihistoriaan sekä karjalaisena että globaalina perinteenä. Luento valoittaa itkuvirsien paikkaa luonnollisena osana hautajaisia ja erilaisia siirtymäriittejä. Itkuvirsien ja itkijänaisten keskeinen rooli rituaaleissa on myös johtanut vainoihin ja pyrkimyksiin hävittää ja häpäistä itkuvirret sekä niiden esittäjät.
Tuomas Rounakari on suomalainen viulisti, säveltäjä, etnomusikologi ja kouluttaja. Rounakari on tutkinut suomalais-ugrilaisten ja arktisten kansojen rituaalista musiikkia sekä toiminut merkittävästi itkuvirsiperinteiden elvyttämiseksi. Hän oli folk-metallia soittavan Korpiklaani -yhtyeen jäsen (2012–2022) sekä arktisten alkuperäiskansojen kanssa yhteistyötä tekevän teatteriryhmä Ruska Ensemblen perustajajäsen. Rounakari esiintyy yli 30 levyllä, mukaanlukien kaksi soololevyä Shamanviolin (2009) ja Bear Awakener (2022), neljä albumia Korpiklaanin kanssa sekä vierailuja yli genrerajojen kansanmusiikista rockiin ja kokeelliseen musiikkiin.
Laura Foon
Saunotus – itämerensuomalainen rituaali
Sauna on ollut itämerensuomalaisessa perinteessä paljon enemmän kuin vain peseytymispaikka, sauna on ollut pyhä liminaalitila, jossa toteutetaan niin elämänkaaren kuin vuodenkierron taitekohtien rituaalit.
Luento johdattelee saunotuksen maailmaan, jossa saunottaja toimii parantajana, opastajana ja rituaalien ohjaajana. Esille nousevat sekä historialliset että mytologiset näkökulmat, mutta myös nykyajan saunotustyön käytännöt ja rituaalinen merkitys.
Laura Foon, ”Sauna-Akka”, on Sipoonjoen Perinnesaunan saunottaja sekä saunottajakoulutuksen pääopettaja. Hän ammentaa työssään niin SKSn kansanperinnearkiston materiaaleista kuin Suomessa ja Balttiassa kohtaamiensa opettajien opeista.
Lauri Pitkänen
Animismi: Maailman ensimmäinen uskonto?
Animismi on kaiketi se ensimmäinen uskonto ja alkuperäisin tapa käsitellä ihmisen osaa henkien kansoittamassa maailmassa. Animistisen maailmankuvan mukaan kaikella olemassa olevalla on sielu ja kuoltuaan elävät olennot muuttuvat osaksi elävää kaikkeutta. Suomalaisessa kansanperinteessä ja lukuisten kulttuurien vainajienpalvonnassa on edelleen suora yhteys animismiin. Luennolla pureudutaan animismin käsitteeseen, sen erilaisiin ilmenemismuotoihin ja harjoitustapoihin.
Luennoijana Lauri Pitkänen. Luonnosta, historiasta, mytologiasta ja kansanperinteestä kiinnostunut taiteen maisteri, kuvataiteen opettaja ja taiteilija.
Instagram & Facebook: Hiidenliekki
Sanna Vanhala
Kansanmagia ja noitavainot – syyt ja seuraukset
MagaLacriman yrttinoita ja Noita Ry:n puheenjohtaja, kansanmagia -perinteisiin sekä suomalaisiin ja erityisesti pohjalaisiin noitavainoihin perehtynyt Sanna Vanhala (ent. Keltaniemi) tulee luennoimaan aiheesta ”Kansanmagia ja noitavainot – syyt ja seuraukset”. Luennolla saadaan käsitys siitä, minkälaista oli kansanmagia ja ihmisten maailmankuva ennen kristinuskon rantautumista Suomeen, miten ne kulkivat vuosisatoja rintarinnan ja miten tilanne lopulta johti noitavainojen puhkeamiseen. Luennolla saatat myös oppia uusia tapoja tuoda kansanmagia -perinteen osaksi nykynoituutta ja omaa noituuden harjoittamistasi.
Keskustelemassa Antti Litmanen ja Ronja Erkko
Yöpuolen kertomuksia – Kenneth Grantin okkulttinen fiktio
Kenneth Grantin okkulttisista teorioista ja kaunokirjallisen tuotannon merkillisistä ulottuvuuksista saapuvat keskustelemaan Arthur Machenin, Algernon Blackwoodin ja Kenneth Grantin tuotantoihin perehtynyt tutkija Antti Litmanen, sekä Valoa vasten -teoksen suomentanut Ronja Erkko. Abraxas Kustannuksen Boris Brander haastattelee.
Englantilainen okkultisti ja kirjailija Kenneth Grant (1924–2011) tunnetaan alun perin Aleister Crowleyn Ordo Templi Orientiksesta erkaantuneen nk. Tyfonisen O.T.O.:n tai Tyfonisen Orderin perustajana. Poiketen Crowleyn fallosentrisestä magiasta, Grantin luotsaama ”tyfoninen traditio” nosti jalustalle feminiinisen luomisvoiman ja ammensi theleman ohella opetuksiaan mm. tantrasta, Advaita Vedānta -filosofiasta ja taiteilija-okkultisti Austin Osman Sparen teorioista. Vaikkakin Grantin merkittävin perintö länsimaiselle esoterialle on eittämättä hänen massiivinen yhdeksänosainen kirjasarjansa ”Tyfoniset trilogiat”, hän jätti painavan jäljen myös okkulttisen fiktion ja weird-kirjallisuuden pariin.
Grantin kaunokirjallisen tuotannon helmi on vuonna 1997 julkaistu ”Valoa vasten – Yöpuolen kertomus” (eng. ”Against the Light – A Nightside Narrative”). Teos on Grantin kvasi-biografinen sukellus kabbalistisen elämänpuun pimeälle puolelle, jossa kietoutuvat yhteen niin tyfoniset teoriat, Crowley, ufot, 1500-lukulaiset noitamenot, lovecraftilainen mythos kuin myyttisiin mittasuhteiseen kasvava loitsukirja. Teoksesta on havaittavissa kaikuja Grantin merkittävimpien kirjallisten esikuvien Arthur Machenin ja H. P. Lovecraftin tuotannosta.
Synopsis:
”Uteliaisuudesta virinnyt, joutilas unikuva avaa oven pimeyteen.
Kun kertoja saa kuulla esivanhempansa teloitetun noituudesta 1500-luvulla, häntä kehotetaan tutkimaan tämän historiaa. Tutkimusten epäonnistuttua hän turvautuu maagisiin keinoihin ja paljastaa pahantahtoisten voimien joukon, joka on aikeissa tunkeutua Maahan.
Hylätyiltä raunioilta Walesista hän löytää grimoiren, joka tuo esiin vieraiden entiteettien ja niiden maanpäällisten edustajien välisen kanssakäymisen. Huhujen mukaan eräs skottilainen klaani on pitänyt kirjaa hallussaan vuosisatoja, mutta sen olemassaolosta tietävät vain harvat. Heidän joukkoonsa lukeutuvat suuret okkultistit, kuten Aleister Crowley ja Phineas Black, jäljittävät sitä epätoivoisesti. Yksin grimoirella on hallussaan avaimet – ja suojeluksen merkki. Khimaira? Allegoria? Ennemminkin varoitus. Sivilisaatio syöksyy kohti tuhoaan: se saattaa löytää merkin – tai sitten tuhonsa sinetin…”
Katariina Souri
Katariina Souri: Unimyytti
Ymmärtääksemme itseämme ja oppiaksemme esivanhempien viisaudesta meidän on löydettävä syvät juuremme. Kytkeytymällä olemassaolomme alkulähteeseen, voimme palautua omaan voimaamme.
Unimyytti kartoittaa niitä juurisyitä, jotka ovat murentaneet yhteisöllisen elämäntavan sekä etenkin vanhempien naisten arvon, aseman ja merkityksen.
Joutsensukuiseksi Suomi-noidaksi identifioituvaa Katariina Souria haastattelee hänen Unimyytti-kirjansa teemoista Katariina Krabbe.
Katariina Krabbe
Akkautumisseremonia – menikö parasta ennen jo?
Mitä, jos vaihdevuodet ja ikääntyminen olisivatkin juhlimisen arvoisia asioita? Merkki siitä, että olet saavuttanut elämänvaiheen, jossa sinulla on enemmän aikaa sekä itsellesi tärkeisiin asioihin että laajemman yhteisön hyvinvointiin kuin ruuhkavuosina. Mitä, jos harmaat hiukset tai rypyt eivät olisikaan merkki siitä, että parasta ennen meni jo, vaan siitä, että olet valmis astumaan häpeämättömän itsetietoisten, rohkeiden ja vahvojen mutta myös viisaiden ja lämminsydämisten akkojen joukkoon? Elämään elämäsi parasta aikaa ainutlaatuisena itsenäsi?
Pakanallisen keskuksen seremoniapalveluiden vetäjä Katariina Krabbe kertoo luennossaan, miten akkautumista voi ja kannattaa juhlistaa, ja mitä hyötyä siitä on sekä akoille itselleen, heidän läheisilleen että yhteiskunnallisesti.
Katariina on noita, akka, itkijä ja seremonialisti, joka toimii opettajana Suomen Noitaopistossa. Hän on myös Lehto-lehden päätoimittaja.
Henkivälittäjä Mili Kemppi
Henkivälittäjä: Vahvista yhteyttäsi kuolleisiin
Viime vuonna työpajan muodossa pidetty, tänä vuonna suosion ja palautteen myötä luentomuotoisena Henkivälittäjän luento, jolla käsitellään henkikommunikaation perusteita. Luento on avoin kaikille, erityisesti osallistujille, joilla on selväaistit avoinna ja jotka ovat joko kokeneet selkeästi kuolleen ihmisen läsnäolon tai harjoittavat aktiivisesti kuolleiden kanssa kommunikaatiota ja haluavat vahvistaa taipumustaan.
Henkivälittäjä Mili on viiden vuoden aikana vastaanottanut yli 2 500 maksavaa asiakasta. Hän on auttanut suoraan tai välillisesti yli 10 000 ihmistä Suomessa ja ulkomailla saamaan varmuuden henkimaailman olemassaolosta ja sen kanssa kommunikoimisesta.
Suomen Noitaopistossa mediumismia on Milin kautta oppinut yhteensä noin 500 oppilasta.
Juha Jyrkäs
Rauni – länsisuomalainen kansaneepos
Länsisuomalainen kansanrunous on aina jäänyt itäsuomalaisen ja karjalankielisen kansanrunouden varjoon. Nyt asiaan on tullut muutos. Rauni – länsisuomalainen kansaneepos tuo uuden puheenvuoron suomalaiseen kansanperinnekeskusteluun. Samalla se nostaa vaietun länsisuomalaisen kansanrunouden kertaheitolla itäisten vastineidensa rinnalle. Luennon pitää Rauni-eepoksen alkuperäisistä kansanrunoista koonnut ja toimittanut kirjailija ja kansanrunotutkija Juha Jyrkäs.